Elämme aikaa, josta äidinkielen opettajat ovat voineet vain unelmoida. Nimittäin tekoälyaikaa, tarkemmin ottaen laajojen kielimallien aikaa. Tässä ajassa ylivoimaisesti tärkein taito, jota suomalaisella ihmisellä voi olla, on taito käyttää suomen kieltä.
Vuonna 2022 käynnistyneen tekoälyhypen taustalla ovat laajat kielimallit ja ne tottelevat suomen kielen lisäksi tietenkin kaikkia muita kieliä, mutta äidinkielenään suomea puhuva henkilö osaa tietysti ilmaista asioita kaikkein parhaiten juuri omalla äidinkielellään. Kieli taas on väline kuvata konkreettisia ja hyvinkin abstrakteja asioita.
Suomen kieli on täynnä ikivanhoja, jopa mytologisia sanoja, joilla on laajasti eri merkityksiä. Hyppivä matelija, on esimerkiksi saanut nimensä vaurautta jauhavasta myllystä eli Sammosta, jonka tarina on säilynyt sukupolvelta toiselle suullisena perimätietona. Sitä emme tiedä, miksi muinaissuomalaiset ovat nimenneet sammakon juurin Sammon mukana. Nykyiset kielimallit pystyvät laskemaan, että sammakko, tarkoittaa tätä eläintä, muilla kielillä suunnilleen sanaa ”frog” ja että Sampo on suomalaisten oma mytologinen rahantekokone.
Kalevalaisessa tarustossa myrrysmiehet Väinämöinen ja Ilmarinen tekivät taikojaan laulamalla suomeksi. Ilmarinen käytti välikappaleenaan ahjoaan ja uuniaan takoessaan Sampoa. Väinämöinen hauenluista kannelta Sampoa puolustaessaan tai laulaessaan Joukahaisen suohon.
Mikään ei ole muinaisista ajoista muuttunut. Kukapa ei yrittäisi tälläkin hetkellä luoda rahaa itsekseen jauhavaa myllyä suomen kielellä loitsien, mutta takomisen sijaan nykypäivän Ilmariset vibekoodaavat Codexilla tai Claude:lla. Kaitsi Claudet koodaamahan, kokeili codexit komeat.
Kuva luotu ChatGPT kuvanmuokkaustyökalulla kunnioittaen Gallen-Kallelan ”Sammon taonta” -maalusta.
Kielimallit ovat tiivistetysti hyvin yksinkertaisia. Ne pyrkivät ennustamaan niille annetusta token- tai tavulistasta todennäköisimmän token kautta tavulistan, jonka vastaanottaja haluaa. Hyvin nopeasti kuitenkin huomattiin, että tämänkaltainen menetelmä tuottaa sellaisia merkkijonoja, joista on hyvin paljon hyötyä todellisessa elämässä, eli ne ovat hyödyllisten asioiden implementaatioita. Hyvin nopeasti myös huomattiin, että ohjelmointikielet ovat kieliä siinä missä luonnolliset kieletkin.
Tekoälyhype on siis yksinkertaisesti syntynyt sen vuoksi, että tällaisille kielimalleille puhuminen, kirjoittaminen, kuvan tai videon lähettäminen saa aikaan hyödyllisiä asioita ja auttaa ratkaisemaan erilaisia ongelmia, joita me haluamme ratkaista. Lisäksi niillä voidaan tuottaa erilaista meitä ilahduttavaa ja viihteellistä sisältöä.
Uutta on vastustettu aina
Tekoälyuutisointi on näkökulmastamme yleisellä tasolla jopa hieman negatiivisesti värittynyt.
Tottakai tekoälyssä on omat ongelmansa, mikäli sitä käyttää väärin, kuten koulutehtävien ratkaisemiseen ilman, että opiskellaan itse, tai sitä käytetään vähemmän tärkeisiin tarkoituksiin, kuten viimeisen tammikuun viikon aikana Moltbookin rakentamiseen.
Datakeskukset kuluttavat sähköä, luonnonvaroja ja lisäävät päästöjä, mutta on todennäköistä, että tekoäly tulee myös ratkaisemaan näitä ongelmia ja siitä tulee ratkaisevan tärkeä työkalu esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Koska tekoälyn käyttö helpottaa niin monen muun ongelman ratkaisua niin merkittävällä tavalla, olemme Tekoälytiedon kirjoittajien kanssa yksimielisiä siitä, että tekoäly todennäköisesti jopa hyödyttää ilmastonmuutoksen vastaista taistelua enemmän kuin se lyhyessä juoksussa aiheuttaa haittoja.
Tekoäly on todella tehokas apu, joka mahdollistaa meidän tekevän asioita, joita emme aiemmin olisi ikinä pystyneet tekemään. Siksi koemme tärkeänä tuoda suomalaisille esille tekoälytyökaluja, joista on havaittu olevan runsaasti hyötyä. Haluamme rohkaista jokaista kokeilemaan niitä ja käyttämään niitä. Ja haluamme suodattaa oleelliset asiat tekoälyn kehityksestä ja tuoda ne jokaisen suomalaisen luettavaksi helpossa muodossa.
Uutta on aina vastustettu, Savossakin suhtauduttiin kovin epäluuloisesti 150 vuotta sitten mullistavaan keksintöön – heinän seivästämiseen.
Tekoälyn opiskelu on paras keino torjua tekoälyn uhkakuvia
Tekoälyyn liittyy monia uhkakuvia. Yleisimmät ovat työttömyys, ympäristöongelmat, tietoturva ja jopa maanpuolustus. Paras tapa suojautua näiltä uhilta on opetella itse käyttämään tekoälyä hyvin ja panostaa sen opiskeluun.
Noin miljoona suomalaista kuuluu sodan ajan reserviin ja on siis sotilas. Vastaamme itse omasta maanpuolustuksestamme ja turvallisuudestamme parhaan taitomme mukaisesti. Näin ollen meidän on opeteltava käyttämään tekoälyä myös sotilaallisissa tarkoituksissa. Meidän on pystyttävä käyttämään tekoälyä vahvemmin kuin meitä uhkaavat tahot, jotta pystymme säilyttämään vapaan yhteiskunnan ja suojautumaan niin sotilaallisilta- kuin erilaisilta hybridihyökkäyksiltäkin. On ymmärrettävä, kuinka huolehditaan tekoälysuvereniteetistä.
Alkuperäisteos on Gallen-Kallelan ”Sammon puolustus”
Työelämässä tekoälyn käyttö tulee lisääntymään seuraavien vuosien aikana räjähdysmäisesti. Tekoäly tulee päättämään tiettyjä työtehtäviä, joita ennen on hoitanut ihminen. Mutta tekoälyn käyttöönotto on edelleen työelämässä todella lapsenkengissä ja alkuvaiheessa. Työelämässä tullaan tarvitsemaan kymmenitä tuhansia osaajia, jotka ymmärtävät tekoälyä.
Valmistumisen kynnyksellä olevalle opiskelijalle on hyvinkin hyödyllistä opiskella käyttämään tekoälyä paremmin ja miettimään, kuinka voisi hyödyntää sitä erilaisten ongelmien ratkaisussa ja omassa työssään.
Pyrimme nostamaan kaikki hyödyllisimmät tekoälytyökalut esille, jotta jokaisen ei tarvitse erikseen pyrkiä opettelemaan ja selvittämään, mikä tekoälytyökalu on tehokas ja turvallinen ja mitä sen käyttäminen maksaa.
Mutta tekoälytyökalut eivät ainakaan vielä luo mitään merkittävissä määrin itse. Niitä täytyy käyttää ja niiden tärkein käyttötapa on pystyä kuvaamaan se ongelma minkä haluaa ratkaista. Käyttäkäämme näin ollen rikasta, loogista ja myös kaunista suomen kieltä luodaksemme tekoälyllä uutta hyviä asioita sekä ratkaistaksemme niitä haasteita, joita me täällä Suomessa päivittäin kohtaamme.